Tähtitorni!

Eilen illalla koitti päivä, kun äiti lunasti lupaukset ja vei poikansa kauan odotetulle reissulle tähtitorniin.  Meille tuli kavereita iltapäivällä ja siinä istuttuamme jo jonkin tovi satuin katsahtamaan ulos - siellä oli aurinko laskemassa taivaalla, jossa ei ollut lainkaan pilviä. Me ollaan pojan kanssa odotettu kovasti ilmaa, jolloin ei olisi ihan kauheasti pakkasta, mutta silti pilvetön tähtikirkas taivas. Sellainen oli nyt ehdottomasti tulossa. Katsoin netistä, että tähtitorni on auki ja puhuin kaverini matkaan mukaan (eipä paljon tarvinnut puhua ympäri, tuntui heitäkin kiinnostavan). Niinpä äkkiä heitimme takit niskaan ja lähdimme. Kun pääsimme Kaivopuistoon niin aurinko oli laskenut ja tähdet tuikkivat iloisesti taivaalla. Meidän lisäksemme muutama muukin helsinkiläinen oli päättänyt lähteä katsomaan tähtiä samana iltana. Toisaalta, vaikka välillä oli pientä tungosta niin oli ihana nähdä, että kiinnostuneita riittää! Päädyimme sitten katsomaan mm. Jupiteria, jossa oli suuri myrsky pallon pinnalla (näkyi tummana juovana pallon poikki) ja sen neljää kuuta, Venusta, Kuuta sekä Siriusta. En tiedä muista ihmisistä, mutta itse koen avaruuteen tuijottelun aika maagisena hetkenä. Olla yhtä jonkun valtavan suuren kanssa. Olla keskellä jotain, mistä kukaan ei oikeasti tiedä juuri mitään. Omat huolet katoavat tai tuntuvat hetkessä ainakin kovin pieniltä.